Viikonloppu meni taas oikein mukavasti. Juhlittiin äitini 60-vuotispäivää ja käytiin pitkillä metsäkävelyillä siskoni ja koirien kanssa. Oli taas niin kuuma, ettei olisi jaksanutkaan mitään aktiivisempaa. Vaikka käytiin metsässä aina iltaisin, oli siellä ihan uskomattoman kuuma edelleen, melkein kuin tropiikissa. Cilla vaikuttaa päivä päivältä pirteämmältä ja se on ihanaa. Tyttö jaksaa hyvin mukana metsälenkit, mikä on kertakaikkiaan ilahduttavaa!

Ollaan viimeaikoina tehty vähän tottista kotona koirien kanssa. Cilla on löytänyt täysin uuden vaihteen ja on ollut nopeampi ja iloisempi kuin koskaan. Ollaan myös tehty kapulatreeniä, uskoisin, että kohta alkaa nouto olemaan jollain mallilla. Olen tehnyt kapulan pitoharjoituksia myös Juuson kanssa, mutta se vaikuttaa niin vaikealta. Juuso on varmasti maailman taitavin kapulan sylkijä. Olen kuitenkin päättänyt, että joku päivä Juusokin osaa noudon, ihan takuulla. Se ei varmasti olisi Juuson mielestä edes yhtään vaikeaa, kunhan vaan kiusaa mua ja on hankala. Niin kuin aina. Aava on ollut iloinen oma itsensä ja tekee kaiken mitä pyydän, mitäpä ei koira tekisi broileripullan takia. Mottoni siis onkin; Kyllä ne kotona osaa!

Aava ei pystynyt olemaan nätti kun oli niin kivaa, korvat rullalla ja kieli pitkällä :)

Cilla otti vähän lungimmin

kaikki rivissä