Viikko on ollut varsin vauhdikas. Lähdettiin koirien kanssa sunnuntaina Piikkiöön kaverini luokse. Matkalla pysähdyttiin moikkaamaan Sannaa ja Zicoa Halikkoon. Käveltiin siellä oikein kunnon metsälenkki, samoiltiin varmaan melkein kolme tuntia. Aavakin jaksoi painaa ihan hulluna, lauantain maastokisoista huolimatta.

Alkuviikko sitten treenailtiin Aavan kanssa tottista ihan tosissaan. Treenit ei kuitenkaan sujuneet ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Kenties vieras kenttä ja ympäristö vaikutti tai sitten mun älytön jännittäminen kun oli uutta porukkaa ympärillä, en tiedä, hommat ei vaan olleet oikein hallussa. Saa nyt sitten nähdä, milloin uskallan bh-koetta mennä yrittämään.

Keskiviikkona lähdettiin taas Sannan luo Halikkoon. Koirat jäivät Sannan äidin hoiviin kun me lähdettiin Sannan kanssa tutustumaan Salon yöelämään. Juuso ja Aava olivat kuulema käyttäytyneet ihan hyvin, mitä nyt yöllä Aava oli vallannut sängyn ja unissaan tipahtanut sieltä Juuson ja Zicon päälle. Poikiin oli tulllut vauhtia, etsivät varmaan turvallisemman paikan yöpyä, missä ei 40 kiloa tipu ihan heti selkään. Aava taasen ei ollut putoamisestaan moksiskaan, kiipesi vain kylmän rauhallisesti takaisin sänkyyn. Vahinkoja sattuu...



Torstaina käytiin vielä Sannan kanssa juoksuttamassa koiria hiekkakuopilla. Pääsivät siellä myös uimaan ja pyörimään vaikka missä mudissa. Juuso oli taas todella onnellinen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti.