Aava pääsi tänään jäljelle pitkästä aikaa ja tyttö oli niin hyvä! Siis niiiiin hyvä! Mä hihkuin jäljen jälkeen ihan intona. Jälki oli pitkä, maa oli tosi kuivaa ja tuuli kovaa. Ja teinpä sinne yhden kulmankin, mitä ei ole ennen ollut.  Aava ajoi koko jäljen  upeasti.  Mahtavaa! Kuinka pienistä asioista sitä tuleekin niin hyvä mieli.

Jäljestyksen jälkeen  mentiin molempien koirien kanssa metsään riehumaan.  Siellä taas juostiin ja painittiin.



Tässä vielä uusin poseerauskuva Aavasta. Neidistä on tullut aika iso tyttö.