Käytiin lauantaina Irinan kanssa treenailemassa koiria. Oli ehkä parhaat tottistelut ikinä. Otin ensin Aavan, tehtiin eteenmenoa, liikkeestä maahan, luoksetuloa.  Ei ihan parasta Aavaa, tyttö oli välillä vähän muissa maailmoissa, mutta hyvä kuitenkin. Tehtiin myös pari noutoa sekä paikallamakuu Thumban kanssa, ne meni todella hyvin.

Päivän sankari minun silmissäni oli kuitenkin Cilla. Pelkäsin, että kevään ensimmäiset ulkotreenit olisivat Cillukalle liikaa, uusi ympäristö, kaikki hajut, tyttö kun on välillä kovinkin herkkä. Olin kuitenkin täysin väärässä, sillä neiti keskittyi paremmin kuin koskaan. Oli aivan ihana touhuta Cillan kanssa kun tyttö oli innoissaan ja teki hommia mielellään. Harjoiteltiin perusasentoa, lyhyitä seuraamisia ja luoksetuloa. Aivan loistavaa! Jäi treeneistä ihan mielettömän hyvät fiilikset.

Cilla touhuaa:

Treenien jälkeen vietiin koirat vielä juoksemaan viereiselle pellolle. Mahtipäivä, kiitos Irina seurasta :)

Tänään tehtiin kotona vielä vähän harjoituksia, Cillan kanssa yritetään säätää kapulan kanssa. Valitettavasti se vaikuttaa olevan Cillan kanssa ihan yhtä vaikeaa kuin Aavan kanssa aikanaan. Mutta Aavakin oppi pitämään kapulaa niin kyllä Cillakin. Tehtiin myös käännöksiä perusasennossa. Kaikki on vielä niin vaiheessa, mutta kevät ja aurinko antaa ihanasti energiaa kaikkeen tekemiseen.

Huomenna Aava lähtee viikoksi matkalle! Aava menee Ammin luokse Tartoon ja sieltä Liettuaan näyttelyyn ensi viikonloppuna. Ollaan varmaan kaikki (ainakin minä ja Cilla) ihan eroahdistuneita kun Aava häviää viikoksi. Mitenköhän me pärjätään?! Aava on varmasti hyvissä käsissä ja tytöllä on lystikäs viikko Ammin ja koirien kanssa muutenkin, mutta saa nähdä kuinka iso ikävä meille viikossa tulee. Hui kauhistus.