Pitkästä aikaa pääsimme Irinan ja koirien kanssa treenaamaan Porvoon sisähalliin. Viime kerrasta on siis jo aikaa ja sen kyllä huomasi.. Aava oli jälleen kerran yli-intona, riemulla ei ollut rajaa tytön tekemisissä, hyvä juttuhan se on, mutta kaikki menee tuossa mielentilassa vähän sinnepäin. Seuratessa Aava edisti hienosti mun eteen ja noudossa loppuasento oli totaalisen vino. Mitäpä pienistä, sitä saa mitä tilaa. Pitäisi treenata paljon enemmän, nyt on vain ollut kaikenlaista muuta niin ei ole vain tullut tehtyä enempää. Kokeiltiin taas myös esteitä, hyppyestettä ja a-estettä. Ne meni ihan kivasti, mutta silläkin saralla riittää vielä tekemistä. Tällä treenitahdilla Aava osaa ne varmaan parin vuoden päästä.

Irina otti Aavasta pari videoklippiä, ne ovat huvittavia. Toisessa epätoivoinen seuraamispätkä ja toisessa iloinen, mutta holtiton nouto.

Cilla pääsi lopuksi halliin myös, mutta ei tehty muuta kuin leikittiin. Se olikin Cillan mielestä varsin lystiä hommaa, eikä neiti ahdistunut ollenkaan.