Pitkän, todella pitkän talvitauon jälkeen, mentiin Aavan kanssa eilen treenaamaan. Meillä oli esineruututreenit rhodeporukalla. Ei olla Aavan kanssa oikeastaan juuri esineruutua treenattukaan, joten nämä oli meille oikein hyödylliset harjoitukset. Nyt meillä on tietotaitoa, kuinka hommassa edetään.

Aava oli ihan tohkeissaan kun pääsi hommiin. Tyttö lähti hakemaan esinettä innolla, teki ruudussa ahkerasti töitä, mutta esineen löydettyään ei todellakaan tuonut sitä mun luokse niin kuin olisi tarkoitus vaan heitteli sitä ihanaa, punaista pehmolelusydäntä ympäriinsä. Piti hauskaa koko rahalla :) Toisaalta tosi ärsyttäväää, mutta toisaalta tämän rodun kanssa ihan ilahduttavaa nähdä moista iloa. Täytyy kotona treenailla tuota esineen luokse tuomista.

Todellisuus oli niin tätä (lelu lentää):